tiistai, 31. heinäkuu 2012

Muutto

 Tää toimii aina vaan niin huanosti, että mekin muutettiin uuteen osotteeseen. Meitit tavottaa nykyään osotteesta http://teussu.blogspot.fi/

tiistai, 26. kesäkuu 2012

Henkissä ollaan

 Vähä on päässy viärähtään aikaa erellisestä kirjotuksesta, mutta eipä meillä oo ollu oikeestaan mitään sen kummempia kerrottaviakaan. Eikä oo kyllä nykkään.  Täällä kotona nökötetään. Vahritaan jäniksiä, räksiä, niitä on muuten karmeesti, ohikulkijoita ja kaikkee mikä liikkuu. Yks ilta ketunpoikanen kehtas tulla melken rapulle, mutta kyllä se kuuli kunniansa ja lähti hukkaan. Harmi vaan, ettei meittiä päästetty pihalle. 

Toi nappula yrittää pysyä kattelemassa tossa sohvan käsipuulla, koska mun vahtipöyrälle sillä ei oo lupa tulla. 

Väliin sille vaan käy ohrasesti ja se tippuu lattialle.  Se ei oo ihan kauheen ketterä tyyppi.

Juhannuskin meillä meni tässä kotona niinku aina ennenkin. Rilliherkkuja syäressä.  Äippä punnitti mut ja kehu, että puali kiloo on tullu lisää painoo.  En oo ikinä painanu 7,8 kiloo (väliin vaaka näytti jopa 8 ja 8,1 kiloo). Mut ei kuulemma haittaa yhtään. Ei musta äipän mukaan ees huamaa sitä painonlisäystä, tekee kuulemma vaan hyvää etten oo niin luinen.  

Tässä viä meitin juhannustunnelmia. Sillon kun viä paisto ja oli lämmin. 

keskiviikko, 13. kesäkuu 2012

Palkintoihin tutustumassa

 Me voitettiin Annan, Nemon, Lunan ja Nugan plokissa arvonta. Palkintokin tuli tänään jo postissa. Kiitos vielä kerran! 

Toi nappula otti heti tuntumaa noihin voittoihin. 

Niitten tarkotus vaan ei vissiin oo ihan tommonen. Vaikka kai niitä voi suun pyyhkimiseenkin käyttää. 

Se koitti muakin härnätä noilla pyyhkeillä.

Mut hei, mua ei tommonen riakkuminen kiinnosta. Äippä sano, että siinä on meille molemmille omat tassupyyhkeet. Ihanan pehmeet muuten, sen verran määkin niitä nuuskuttelin. 

Mitäs muuta? Ihan vaan kotona ollaan oltu ja aurinkoo otettu, ny kun se on paistanu. Hyttysiä on kamalasti heti kun toi tuuli ei puhalla. Ja äippä on pahalla tuulella kun niitä tulee sisälle iniseen sen korvan juuree. Meittiä ne ei onneks pahemmin vaivaa. Oltasko me sen verran piäniä ja valkosia, että ne ei ees huamaa meittiä.

sunnuntai, 10. kesäkuu 2012

Mejäilemässä

 Me oltiin ton iskän kans viikonloppulomalla Parkanossa. Ja joo, heti alkuun voin myäntää, että ei sitä ykköstä tullu nykkään.   Mutta meillä oli kyllä muuten ihan mukava ja rentouttava viikonloppu ilman tota nappulaa.  Me ei olla ennen oltukkaan tualla paikassa. Ihan mukavia mettiä siä oli. Ja lualia. Mun jälki oli vähä kurja ku siä oli semmosta kauheeta louhikkoo ja paljo kallioo, mutta mää oon onneks maastokelponen tapaus. Mulla ei oo ollu tapana kirjotella tänne noita koeselostuksia, mutta jos mää ny teen poikkeuksen. Toi aiheutti taas sevverran hilpeyttä tulosten julkasussa, että laitetaan ny muittenkin luettavaks. Tuamarina ja selostajana Jari Salokanto.

Maanteitten kuningas Teuvo käytti turboaan reippaasti myös hiekkakuopan ympäröimässä metsässä. Vauhti oli kova ja työskentely jonkin verran tehotonta. Alku vielä vaikutti lupaavalta Teuvon viedessä porukkaa määrätietoisesti kohti katkokulmaa, mutta epätarkka jälkiuran seuraaminen aiheutti sen, että katkolla oltiin sivussa jäljestä ja matka jatkui oikeastaan ihan ilman käsitettävää päämäärää. Tohon voin sitte heti kommentoira, että mistä se tuamari muka luuli tiätävänsä, että mulla ei ollu mitään päämäärää? Mulla ei oo tapana mennä ilman päämäärää mihinkään. Koira huudeltiin takaisin jäljelle kun omatoimisesta paluusta ei näyttänyt olevan aikeita. Sen jälkeen ei jäljen seuraamiseen ollut enää kuin ajoittaista aikomusta. Hieman hätäillen jäljestävä koira tarvitsisi vakaamman ilmavainun ja koska oltiin vielä melko aukealla ylämaastossa, oli Teuvo aivan tuulen vietävänä. Ja muahan ei tuuli viä! Kyllä mää sevverran painan. Toinen vakaa poistuminen jäljeltä tuli toisen osuuden puolivälissä ja lopulta toisella kulmalla komea kettuluolia allaan sisältävä iso kiviryhmä vei lopullisesti koiran jäljestysinnon. Koe keskeytettin, mutta muutamia oivallisia lupauksia Teuvo esitti jäljestämistyöskentelystään. Ohjaajalla on tosin urakkaa saada koiransa erottamaan houkuttava riistanhaju seurattavasta verijäljestä. Ohjaajalle onnea siinä työssä. Ni että onnee vaan iskälle ku sillä on näin hyvä jäljestäjä kummää oon.  

Että semmosia sitte tällä kertaa. Se hyvä puali noissa nollatuloksissa o, että me päästään taas joskus iskän kans kaksin viättään laatuaikaa.  Sekin noilla reissuilla on ihan huippua, että koska äippä ei oo mukana niimme syärään iskän kans kaikkia herkkuja melke samalta lautaselta, eikä äippä oo natisemassa, että semmosta ei muka sais tehrä. Voi ollakki, että mää en aiokkaan saara ikinä sitä viimestä ykköstä.  

perjantai, 8. kesäkuu 2012

Silmälääkärissä

 Niin on hyvät silmät meitillä erelleen, että ei erelleenkään tarvita silmälaseja.  Käytiin meinaan tänään silmälääkärissä kumpikin. Ja kunnossa on tosiaan molemmilla.

Käytiin vähä autoilemassa tolla meitin mökkiautollaki pitkästä aikaa ja oltiin ekaa kertaa tälle vuarelle yätäkin siällä. Se on loppujen lopuks aika väsyttävää hommaa,mutta muuten tosi kivaa. Siä kun pitää olla koko ajan skarppina kun ei yhtään tiä mitä kaikkee siältä voi nährä. Nykkin nähtiin mm. kissa ja peuroja ja toisia koiria jne. Ja yällä kun noi muut nukkuu nii mun pitää vahtia yksin koko autollista. Tosta nappulasta ei oo semmosiin hommiin. Se sammuu illalla melken ensimmäisenä. 

Me jouruttiin vartoon siä noita meitin ihmisiä aikas kaua kun ne kiärsi jossain messuilla. Iskä vaan teki ihan tyhmän tempun meitille kun se ajo auton sillain tyhmästi päin, että me jouruttiin tuijottaan vaan tommosta tyhjää talon pihaa koko ajan.  Siä olis ollu vaikka kuinka paljo katteltavaa ku oltasiin oltu toisinpäin parkissa.

Viikonloppuna pääsenkin taas iskän kans ajeleen tolla mökkiautolla ihan kaksistaan kumme mennään mejäileen. Joku ykkönen täytys kuulemma saara siältä, että päästäsiin juhliin. Katotaan ny millä tuulella satun oleen, huvittaaks mua vai ei.  Ja jos huvittaa niimmikä? Sunnuntai-iltana varmaan sitte kerrotaan, että kuinka kävi. 

Tässä mun säihkysilmät tältä aamulta.

Ja tämmösiä "kukkia" kasvaa taas tänä kesänä äipän kukkaparassa. 

Sit viä yks juttu. Nemon, Lunan ja Nugan plokissa on viä hetken aikaa menossa arvonta. Käykääpä kattoon jos ette oo viä osallistunu.